Jatkuva oppiminen - Ultimaattinen opas

Aug 17, 2020

Ultimaattinen opas jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen

Kuinka omat unelmat saavutetaan, miten tunnistaa itsensä kehittämisen kohdat ja miten kehittää itseään oikein

Sisällysluettelo

Miksi kehittää itseään?
Mitä on jatkuva oppiminen ja miten sitä tehdään?
Jatkuvan oppimisen perusta
Jatkuvan oppimisen suunnitelma
Jatkuvan oppimisien muistilista

“Ei ole jaloa olla lähimmäistäsi parempi; todellista jaloutta on olla entistä itseäsi parempi.” - Ernest Hemingway

Jatkuva oppiminen tai tsensä kehittäminen eli henkilökohtainen kasvu ja kehitys on tärkein yksittäinen tekijä ihmisen onnellisuudessa.

1. Miksi kehittää itseään?

Onnellisuustutkimusten mukaan kolme asiaa tekevät ihmisistä onnellisia: läheiset suhteet, tärkeä työ tai harrastus ja muiden auttaminen. Ihminen voi vaikuttaa itse kaikkien näiden kolmen asian onnistumiseen oma-aloitteisesti juurikin itsensä kehittämisellä.

Voimma oppia olemaan parempi ystävä, kumppani tai vanhempi. Voimme saada uusia relevantteja taitoja työtämme tai harrastustamme varten. Voimme alkaa tukemaan muita ja yhteisöjämme vaikuttavammin.

Mutta se kaikki lähtee meistä. Meidän on opittava tuntemaan itsemme ja aloitettava kehittämään itseämme niissä asioissa, jotka ovat meille tärkeitä ja joiden kautta haluamme tuntea kasvavaa onnellisuutta.

Maailma on muuttunut

Maailma oli muuttunut haastavammaksi yksilölle kukoistaa jo ennen kevään ja kesän 2020 tapahtumia. Sillä jokaisella jolla on internetyhteys on välitön pääsy loputtomaan määrään tietoa. Tietoa tekemään nopeampia ja parempia päätöksiä globaalisti. Tietoa, jolla kuka tahansa ympäri maailmaa pystyy kilpailemaan kanssamme samoista resursseista, työpaikoista ja välillä tuntuu, että jopa äänestä.

Tämä tarkoittaa sitä, että maailma on muutoksen myötä nopeutunut ja demokratisoitunut. Aikoinaan kilpailimme samoista taidoista ja työpaikoista paikallisten kanssa. Saimme osaamisellemme pohjan ja verkoston koulusta ja myöhemmin työkokemuksen ja ammatillisen ohjauksen kautta hiouduimme ammattilaisiksi.

Tämä vuosia, jopa vuosikymmeniä kestänyt prosessi on auttamatta ja ihan viimeistään viimeisten kuukausien aikana päivettynyt yksinkertaisesti toimimattomaksi. Nyt kohtaamamme kilpailu on globaalia ja vastassa on edullisempia, parempia, nopeampia ja adaptoituvempia ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi enenemissä määrin vastassamme on myös robotteja.

Tämä perinteinen itsensä kehittämisen malli joka koostuu koulusta, verkostosta, kokemuksesta ja ohjauksesta ei siis enää ole riittävä tarjoamaan meille sitä henkistä pääomaa jota tarvitsemme saavuttamaan onnellisuuden unelmamme.

Perinteinen itsensä kehittäminen ei toimi neljästä syystä:

Koulutusjärjestelmämme ei valitettavasti kaikessa hienoudessaan tarjoa meille riittävän nopeasti ja personoidusti niitä taito- ja tietokokonaisuuksia, jotka me uniikkeina yksilöinä tarvitsemme meidän maksimipotentiaalimme saavuttamiseen.
Verkostoitumalla paikallisissa yhteisöissämme jätämme verkostomme potentiaalin täysin sattuman varaan.
Kokemuksen kautta oppiminen, jonka korkeimpana tasona pidetty yritys-erehdys-malli on aivan liian hidas tarjoamaan meille tavoiteltua lopputulosta aikaisemmin mainitussa nykyaikaisessa vauhdissa ja kilpailussa.
Ohjaus, jonka tuttuina esimerkkeinä ovat johtaminen ja mentorointi, on myös sattuman tai paikallisten kapeiden valintamahdollisuuksien sanelema.

Jatkuva oppiminen ei ole kuitenkaan mikään uusi juttu

Nyky-yhteiskunnassa itsensä kehittämisen voima tuli suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään vuonna 1989 julkaistussa Stephen Coveyn kulttiaseman saavuttaneessa kirjassa “Tie menestykseen - 7 toimintatapaa henkilökohtaiseen kasvuun ja muutokseen”, jossa Stephen Covey esittelee ainutlaatuisen seitsemän kohdan ohjelman henkilökohtaiseen kasvuun ja muutokseen. Ohjelman kohta seitsemän onkin vielä erikseen jatkuva kehitys.

Itsensä kehittäminen on siis selkeästi ihmisiä kiinnostanut, sillä aiheesta on kirjoitettu useita miljoonia myyneitä kirjoja ja aiheen ympärille on rakennettu massiivisia tapahtumia ja liiketoimintoja mm. Tony Robbinsin, Brian Tracyn ja myöhemmin Mindvalleyn Vishen Lakhianin ja MasterClassin johdolla.

Mikä neuvoksi?

Itsensä kehittäminen, eli vastuu omasta edistyksestämme ja kasvustamme on onnellisuuden saavuttamisen kannalta selkeästi keskeisin ja itseasiassa helpoin työkalu.

Miten niin helpoin? No muistatko pari kappaletta sitten kun sanoin, että nyt digitalisaation myötä kaikilla on välitön pääsy loputtomaan määrään tietoa pelkän internetyhteyden voimin. No se että luet tätä juttua tarkoittaa että myös sinulla välitön pääsy loputtomaan määrään tietoa.

Pystyt käsittämättömän nopeasti löytämään relevantteja oppeja, tutustumaan samankaltaisiin ihmisiin, lukemaan kokemuksia niiltä, jotka ovat jo epäonnistuneet ja lopulta onnistuneet siinä mitä sinä nyt tavoittelet ja saamaan itsellesi valmentajan joka pystyy tukemaan sinua juuri sinun yksilölliset tarpeet ja haaveet huomioiden.

Aikasi on nyt

On siis aika, että otamme ohjat omasta onnellisuudesta omiin käsiimme. On aika, että alamme hyödyntämään itsemme kehittämisen moderneja mahdollisuuksia. On aika, että saavutamme unelmamme ja löydämme onneliisuuden nopeammin ja helpommin, kuin mitä ehkä uskalsimme edes toivoa.

Ultimaattinen opas itsensä kehittämiseen

Tämä opas tulee tarjoamaan sinulle askeleet, tavat ja valitut lähteet miten se tehdä. Käymme läpi tässä oppaassa eri itsensä kehittämisen vaiheet ja työkalut.

Voit lukea tätä opasta järjestyksessä, tai voit sisällysluettelosta hypätä siihen kohtaan mikä tuntuu sinulle nyt ajankohtaisimmalta ja tärkeimmältä. Voit aina palata tähän oppaaseen ja tutustua uusiin kohtiin tai kerrata samoja kohtia silloin ja siellä kun sinulle ja elämäntilanteellesi sopii.

“What’s the point of personal growth? Simple. Personal growth is the point of life.” - Vishen Lakhiani

2. Mitä on jatkuva oppiminen ja miten sitä tehdään?

Jatkuva oppiminen on nimensä mukaisesti jatkuvaa. Eli siinä ei ole loppua, eikä oikeastaan alkuakaan, vaan jatkuvassa oppimisessa kehitämme itseämme relevanteilla tavoilla koko elämämme ajan.

Jatkuvalle oppimiselle ei ole mitään yhtä tapaa tai työkalua jonka avulla henkilökohtainen kasvu saavutetaan. Itseään voi kehittää ja kasvua voi saavuttaa monin tavoin. Tärkeää on tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja hyödyntää niitä jatkuvan oppimisen tehokkuuden maksimoinnissa. Käymme tulevissa kappaleissa syvällisemmin ja konkreettisten esimerkkien kautta parhaita tapoja hyödyntää näitä tapoja.

Esimerkiksi opitko parhaiten lukemalla hiljaisuudessa, vai katsomalla dokumenttielokuvia ystäviesi kanssa, tai vierailemalla tapahtumissa ja seminaareissa? On tärkeää kuitenkin myös muistaa, että jatkuva oppiminen ei missään nimessä ole vain tiedon vastaanottamista, vaan parhaillaan henkilökohtaista kasvua saavutetaan vuorovaikutuksessa. Tällöin usein meille suomalaisille vaikea verkostoituminen sekä muiden opettaminen ovat keskeisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle.

Kuten ehkä äskeisestä kappaleesta toivottavasti ymmärsit, niin jatkuva oppiminen on monipuolista, henkilökohtaista ja luovaa. Eli vaatii luovuutta löytää ja ymmärtää ne tavat, ajat ja paikat, jotka tukevat omaa jatkuvaa oppimista. Tällaista luovuutta ei kuitenkaan ole syytä pelätä vaikka et olisi taidemaalari tai muusikko, vaan tätä luovuutta löytyy meistä kaikista. Se vaatii vain uteliaisuutta ja mielen avoimuutta.

Jatkuvan oppimiset tavat:

Työkalut

Lukeminen
Kuunteleminen
Katsominen
Osallistuminen
Keskusteleminen
Opettaminen

Asenteet

Uteliaisuus
Avoimuus

Itselleen sopivien tapojen tunnistaminen ja niillä jatkuvan oppimisen aloittaminen ei varmasti ole vaikeinta. Vaikeinta tapojen suhteen on vähitellen voittaa omat pelkonsa ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle.

Lisäksi jatkuvuus, tai toisin ilmaistuna loputtomuus on jatkuvassa oppimisessa varmasti monelle vielä vaikeampaa. On vaikea aloittaa jotain, jonka on tarkoitus jatkua koko elämän. Mistä edes aloittaisi, ja kannattaako aloittaa jos se sitten kestää loppuelämän? Tärkeintä jatkuvan itsensä kehittämisen onnistumisessa onkin jakaa ja käsitellä sitä pienemmissä osissa.

Jatkuvan oppimisen aloittaminen

Kaiken pohjana jatkuvan oppimisen aloittamisen kanssa ovat tavoitteesi. Miten haluat kehittää itseäsi? Mitä haluaisit oppia? Tämä valinta ei kuitenkaan sido sinua yhteen itsesi kehittämisen teemaan loppuelämäksesi. Päinvastoin. Jatkuva oppiminen on elinikäinen seikkailu, joka johtaa sinut aiheesta toiseen, ideasta seuraavaan ja aivan uusiin kokemuksiin joita emme nyt osaa edes arvailla.

No mistä sitten konkreettisesti aloittaa?

Yhtenä hyvänä sääntönä itsensä kehittämisen aihevallinnalle voidaan pitää seuraavaa:

Valitse itsesi kehittämisen aiheeksi jokin, joka sinua kiinnostaa juuri tällä hetkellä ja josta on sinulle relevanttia hyötyä tulevien lähitulevaisuudessa.

Muista kuitenkin unelmoida suuresti. Anna mielesi vaeltaa vapaasti sulkematta mitään mahdollisuutta pois. Mitkä ovat suurimmat ja villeimmät unelmasi? Unohda muut ihmiset, unohda uskomuksesi, unohda epäilijät, unohda säännöt - mistä unelmoit kaikkein eniten? Kirjoita se ylös, ja pidä sitä kompassina kaikelle itsesi kehittämiselle ja oppimiselle mitä teet.

Jos mahdollista niin, pureksi suuri ville unelmasi pienempiin palasiin. Esimerkiksi jos tavoitteesi on taloudellinen vapaus, niin mitkä ovat askeleet siihen? Todennäköisesti sinun tulee kuluttaa vähemmän ja tienata enemmän. Tai ehkä ihan ensiksi sinun tulee päästä veloista eroon. Tällöin jatkuvan oppimisen polkusi voisi alkaa velkojen vyöryttämisen oppaasta. Veloista eroon pääsemisen jälkeen siirryt mahdollisesti rahastosijoittamisen aloittamiseen, ja vaiheittain esim. kiinteistö- tai yrityssijoittamiseen.

Tässä onkin jatkuvan oppimisen taika. Nuo suuret, hullut haaveet ja unelmat eivät olekaan niin mahdottomia, kun ne jakaa pieniin osiin ja aloittaa ajankohtaisimmasta.

Itseasiassa olet myös jo aloittanut jatkuvan oppimisen polun. Et varmaan lukisi tätä nyt, jos itsesi kehittäminen ei kiinnostaisi sinua. Itsensä kehittämisen opiskelu ja siihen tutustuminen on loistava keskittymisen kohde jos tiedät, että elämästäsi puuttuu jotain, tai haluaisit saada enemmän jotain, mutta et ole täysin varma mitä se voisi olla. Perehtymällä itsensä kehittämiseen aloitat melkein huomaamatta sinulle uniikin jatkuvan oppimisen polkusi.

Vastaavasti jos haluat tällä hetkellä keskittyä terveyteesi, niin hyvä aihe aloittaa jatkuvan oppimisen polku olisi syventymällä tietoon liikunnasta, ravinnosta tai levosta. Jos sinulla on alkamassa iso projekti, niin ehkä tuottavuuden ja aikaansaamisen taitojen kehittäminen olisi kiinnostavaa ja ajankohtaista.

Toisaalta, jos Antiikin Kreikan kulttuuri ei ole keskeinen kiinnostuksen kohteesi eikä sen tunteminen ole sinun tämän hetkisten tavoitteiden saavuttamiselle relevantti taito, niin ehkä keskität itsesi kehittämiseen varatun energian johonkin muuhun aiheeseen.

Break The Twitchin perustaja Anthony Ongaro puolestaan jakaa itsensä kehittämisen neljään eri kategoriaan, joiden avulla voi myös tunnistaa itselleen sopivan tavan aloittaa jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen neljä kategoriaa

Avoin laajennus

Kiinnostuksen kohteesi on ehkä juurikin jatkuva oppiminen. Et ole kiinnostunut juuri tällä hetkellä mistään tietystä aiheesta. Tapaat paljon uusia ihmisiä, käyt erilaisissa tapahtumissa, luet kirjoja eri aiheista ja katsot webinaareja eri aloilta. Avoimessa laajennuksessa ollaan nimen mukaisesti avoimena kaikelle uudelle ja tutkitaan uteliaasti useita aiheita eri näkökulmista ja annetaan virran viedä kohti seuraavia aiheita.

Eteenpäin vievä laajennus

Olet löytänyt aiheen tai suunnan joka sinua kiinnostaa juuri nyt, ja joka on ehkä sinulle myös juuri nyt relevantti töidesi tai opiskelujesi kannalta. Nyt kohdistat jatkuvan oppimisen ajankäytön tähän yhteen tiettyyn aiheeseen kuitenkin pysyen avoimena erilaisille näkökulmille ja jopa aiheestasi kimpoaville uusille aiheille.

Eteenpäin vievä fokus

Eteenpäin vievässä fokuksessa pysyt äärimmäisen tiiviisti yhden aiheen parissa. Kuin äskeisessä kategoriassa, mutta nyt mahdollinen deadline tai muu tavoitteen vaatimus sulkee mahdollisuuden olla avoin ja tutkiva muiden ympäröivien aiheiden suhteen. Eteenpäin vievässä fokuksessa syvennytään tiettyyn aiheeseen niin syvälle kuin mahdollista. Tärkeää tässäkin on kuitenkin muistaa kriittisyyden säilyttäminen ja eri näkökulmien huomioiminen.

Kaventava fokus

Tiettyyn aihealueeseen syventymisen suhteen sama kuin eteenpäin vievä fokus, mutta nyt lisäksi poistetaan ulkopuolelta häiriötekijöitä. Nyt tavoitteesi on niin selkeä ja vaativa, että vähennät esim. tiettyjä sosiaalisia suhteita ja harrastuksia elämästäsi. Tämä on varmasti jatkuvan oppimisen äärimmäisin muoto ja eniten mielipiteitä jakava.

Jatkuvan oppimisen ajankäyttö

Oman ajankäytön hallinta on aihe, joka laajuudeltaan ei mahdu edes tähän ultimaattiseen oppaaseen. Tiivistettynä on kuitenkin keskeisen tärkeää varata ns. pyhää aikaa itsellesi sopivina sykleinä itsesi kehittämiselle.

Tämä voi tarkoittaa 15 minuuttia joka päivä, tunnin joka toinen päivä tai vaikka viisi tuntia joka sunnuntai. Tärkeää on taas tunnistaa omat vahvuutesi ja heikkoutesi. Lisäksi ole realistinen ulkoisten vaikutusten suhteen. On varmasti naiivia suunnitella rauhallista lukuhetkeä kesken kiireisen työpäivän, tai yrittää sopia verkostoitumistapaamisia jokaiselle arki-illalle.

Jotta jatkuva oppiminen on kuitenkin jatkuvaa, on systemaattisuus keskeisessä roolissa. Eli hyödynnä kalenteriasi, ja merkitse itsesi kehittämiselle varatut ajat ylös. Kommunikoi ne myös lähimmäisten kanssa, jotta he osaavat kunnioittaa ja ymmärtävät miksi et ole tällöin tavoitettavissa.

"Hän joka aamu suunnittelee päivänsä tapahtumia ja seuraa suunnitelmaa, on hänellä opas, joka opastaa häntä kiireisimmänkin elämän labyrintin läpi." - Victor Hugo

Jatkuvan oppimisen haasteet

Ajankäytön hallitseminen ja suunnitelmassa pysyminen ovat jatkuvan oppimisen ensimmäiset vastaan tulevat haasteet.

Ne ovat vasta kuitenkin ensimmäisen aallon haasteita.

Jos pysyt kiinni oppimisen suunnitelmassasi ja kehitystä alkaa tapahtua, niin kohtaat aivan uudet vaikeudet. Näin kuuluukin olla. Jatkuvassa oppimisessa ja itsensä kehittämisessä pitkälti onkin kyse juuri siitä. Itsesi voittamisesta.

Valmistaudu kohtaamaan seuraavat haasteet jatkuvan oppimisesi polulla:

Omien uskomusten ja tapojen kyseenalaistaminen
Myöntyminen, että on itse ollut väärässä useamminkin asian suhteen
Toistuva epämukavuusalueelle meneminen
Epäonnistuminen
Pelkotilojen kohtaaminen
Medialukutaito

Itsesi kehittämisen matkalla tulet toivottavasti nopeasti tilanteeseen, jossa jokin sinua kokeneempi ja aiheen syvemmin tunteva taho on löytänyt jotain uutta, tai tutkinut tarpeeksi vanhaa luotettavasti todentamaan, että asiat eivät olekaan enää niin kuin niiden ajateltiin ennen olevan. Tämä saattaa tarkoittaa, että asia, jota olet aina pitänyt totena ei välttämättä enää olekaan totta. Sinun tulee oppia olemaan utelias ja avoin uskomusten ja tapojen murtumiselle. Ainoastaan sitä kautta voit edetä henkilökohtaisen kasvun polulla.

Jos asiat etenevät hyvin, tulee sinun seuraavaksi mennä epämukavuusalueelle, olla valmis epäonnistumaan ja kohdata pelkosi. Esimerkiksi jos olet päättänyt kehittyä alallasi ja olet tutkinut, että kehittyminen alasi ammatissasi vaatii asiantuntijastatuksen kehittämistä, joka puolestaan on saavutettavissa pääsemällä puhujaksi tapahtumiin ja vieraaksi podcasteihin. Mutta mitä jos olet aina pelännyt julkista esiintymistä? Annatko tämän estää tavoitteesi ja unelmasi toteutumisen? Tässä otetaan ihmisestä mittaa. Oletko valmis opiskelemaan asiaa joka sinua kauhistuttaa? Oletko valmis epäonnistumaan yleisön edessä? Oletko valmis kohtaamaan pelkosi epäonnistumisen jälkeen ja palaamaan yleisön eteen?

"Yksi ihmisen suurimmista löydöistä, yksi hänen suurimmista yllätyksistään on ymmärtää että hän pystyy tekemään sen, mitä hän pelkäsi ettei voi tehdä." - Henry Ford

Eikä siinä vielä kaikki. Medialukutaito on tällä hetkellä ja varmasti tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi taito. Samoin myös itsensä kehittämisessä. Tietoa on tarjolla joka päivä enemmän kuin eilen.

Keskeisenä haasteena itsensä kehittämisessä onkin myös oppia kyky valita luotettavat, relevantit sekä oppimisen kannalta optimaaliseen muotoon kuratoidut lähteet. Etsit sitten aiheesta yleisesti, tai tiettyä kirjaa, henkilöä tai tapahtumaa, niin internetistä etsiminen tarjoaa

Miten sitten kehittää medialukutaitoa jatkuvan oppimisen näkökulmasta?

Tässä stepit joilla pääset pitkälle:

Opi nopeaksi etsijäksi

Vaikka et tuntisi ketään joka saattaisi tietää hyviä lähteitä kiinnostuksesi aiheeseen syventymiseen, niin elämme onnekkaassa ajassa, sillä kaikki maailman tieto on hyppysissämme vain hakukoneen avaamalla.
Google, YouTube ja Amazon ovat tätä kirjoittaessa maailman suurimmat hakukoneet. Voit kaikissa näissä hakukoneissa hakea erilaisilla kategorioilla, joten hyödynnä niitä tarkentaaksesi hakutuloksia. Kokeile erilaisia synonyymeja ja lauserakenteita hauissa. Huomaat nopeasti mitkä avainsanat tuottavat eniten tuloksia valitsemassasi aiheessa.
Myös sosiaalisessa mediassa hakeminen hashtagien avulla sekä verkostoilta kysyminen ovat nopeita tapoja saada tietoa. Muista kuitenkin, että nämä voivat olla hyvin subjektiivisia ja suppean lähderyhmän vastauksia.

Luota (yleensä) suosittuihin lähteisiin

Hyvä tapa aloittaa tiettyyn aiheeseen tutustuminen on keskittyä lähteisiin, joihin myös monet muut ovat tutustuneet.
Eli jos etsit aiheesta kirjaa, niin jos kyseinen kirja on saanut Amazonissa paljon positiivisia arvosteluita, niin voit olettaa, että moni muu samasta aiheesta kiinnostunut on hyötynyt kirjasta.
Jos taas mietit osallistumista tapahtumaan, niin tapahtuman aikaisempien vuosien suosio voi kertoa siitä miten hyvin tapahtuma on onnistunut viestimään yleisölleen omasta aiheestaan.
Yksittäisten aihealueen vaikuttajahenkilöiden kautta voit löytää harvinaisempia tietolähteitä, jotka he ovat aiheensa tunnustettuina asiantuntijoina arvioineet toimiviksi. Mutta myös tässä tapauksessa vaikuttajan meriitteinä on usein suuri seuraajamäärä.

Tutustu aina myös vastapuoleen

Jos olet esimerkiksi kiinnostunut ketogeenisesta ruokavaliosta ja löytänyt aiheen suosituimmat lähteet, niin on aina hyvä idea katsoa asiaa myös toiselta puolelta. Voit esim. etsiä tietoa miksi ketogeenin ruokavalio ei toimi. Lukemalla aiheesta toisesta näkökulmasta voit itse analysoida aihetta ns. 360 -kulmalla ja rakentaa oman mielipiteesi aiheesta.

Nyt kun olemme käsitelleet mitä on jatkuva oppiminen ja miten aloittaa systemaattinen itsensä kehitys, niin on aika paneutua henkilökohtaisen kasvun strategiaan.

Jatkuvan oppimisen strategia

“Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.” - Albert Einstein

Jatkuvan oppimisen strategia jakautuu neljään kohtaan.

1. Opiskeleminen

Tätä käsiteltiinkin jo oppaan alussa. Löydä itsellesi sopivat tavat, lähteet ja ajat lukea, kuunnella, katsoa, osallistua, keskustella ja opettaa.

Varaa kalenterista tarvittava aika, ja pyhitä se. Kommunikoi opiskelulle varattu aika sekä raha läheisimmillesi, jotta he tietävät mitä olet tekemässä ja miksi.

Muista merkata ja pilkkoa tavoitteesi selkeästi itsellesi. Näin tiedät mistä aloittaa ja mitä suuntaa kohti kulkea.

2. Implementointi

Oppaan alussa puhuimme suurten ja villien tavoitteiden haaveiluista ja asettamisesta. Identiteetin muutoksella tarkoitetaan, ettei ainoastaan haaveilla näiden suurien tavoitteiden asettamisesta, vaan alamme ajattelemaan, niin kuin olisimme jo ne saavuttaneet.

Jos tavoitteesi siis on vaikka suorittaa Ironman -triatlon, niin lähestyt harjoittelua ajatuksella, että olet triatlonisti, ja sinun tulee harjoitella ja opiskella lajia triatlonistin vakavuudella. Jos taas tavoitteesi on tulla huippukokiksi, niin lähestyt jokaista ateriaa ja reseptiä sillä intohimolla ja yksityiskohtaisuudella, millä huippukokkikin lähestyisi.

Identiteetin muutoksen lisäksi meidän tulee muuttaa tapojamme, jotta voimme viedä henkilökohtaisen kasvun opit käytäntöön. Sillä jatkuvassa oppimisessa ei riitä, että teemme asiaa vain kerran, vaan opeista on tultava osa meidän arkea.

Uusien tapojen rakentamisessa identiteetin muutoksen lisäksi tärkeänä työkaluna on tapojen mahdollistaminen.

Tämä tarkoittaa, että poistat kaikki esteet tavat suorittamisen tieltä. Esimerkkeinä salille ei saa olla liian pitkä matka, tai pelottava julkisuudessa esiintyminen on sovittu tapahtuma josta et kehtaa perääntyä.

Kun tavoitteesi mahdollistavat tavat on tehty helpoksi suorittaa, tai jopa mahdottomiksi olla suorittamatta, niin todennäköisyydet saavuttaa tavoitteesi ovat moninkertaisesti suuremmat.

Tässäkin oppaassa paljon huomiota saanut opiskelu on kriittistä. Se on monen asian pohja. Opiskelemalla voimme välttää virheitä jotka joku on “puolestamme” tehnyt ja nopeuttaa tavoitteidemme saavuttamista moninkertaisesti.

Itsensä kehittämisen tunnetuimpiin vaikuttajahahmoihin kuuluva yhdysvaltalainen Tim Ferris kuitenkin muistuttaa hyvin, että loputon opiskelu on itseasiassa myös viivyttelyn helpoin muoto.

Opiskelu nimenomaan onkin vasta jatkuvan oppimisen pohja. Onnistumisen kannalta on täysin välttämätöntä, että opeista valitut asiat otetaan myös käytäntöön.

Tämä kuulostaa itsestään selvältä. On täysin turha opiskella terveellistä ruokavaliota tai tehdä saliohjelmia, jos ei muuta ruokailutottumuksia tai mene salille.

Implementointi on kuitenkin monelle se kompastuskivi. Miten saada uudet opit käytäntöön? Kuinka aloittaa uusi ruokavalio tai saada itsensä menemään salille?

Onnistunut implementointi vaatii muutosta identiteetissä ja uusien tapojen vaivatonta suorittamista.

Identiteetti

Tavat

Uusien tapojen rakentamisessa identiteetin muutoksen lisäksi tärkeänä työkaluna on tapojen mahdollistaminen.

Kun tavoitteesi mahdollistavat tavat on tehty helpoksi suorittaa, tai jopa mahdottomiksi olla suorittamatta, niin todennäköisyydet saavuttaa tavoitteesi ovat moninkertaisesti suuremmat.

Identiteetin muutoksesta ja tapojen muodostamisesta James Clear on kirjoittanut erinomaisen kirjan “Pura rutiinit atomeiksi”, jota suosittelen vahvasti, jos jatkuvan oppien implementoinnin vaiheet kiinnostavat enemmän.

3. Analyysi

Opiskelun ja käyttöönoton jälkeen on aika analysoida tuloksia.

Hyvä analyysi on jatkuvaa, mutta myös ajan suhteen armollista. Tämä tarkoittaa sitä, että on hyvä jatkuvasti pohtia kehitystä, mutta ei kuitenkaan odottaa suuria tuloksia liian lyhyessä ajassa.

Päivittäinen pohdinta

Onnistuneen analyysin kannalta muistiinpanot auttavat meitä hahmottamaan edistystä eri aikasykleissä. Ihmisillä on tiedostetusti vaikeuksia muistaa esim. mitä söimme pari päivää sitten, joten päivittäinen edistyksen pohdinta muistiinpanojen muodossa auttaa hahmottamaan olemmeko etenemässä kohti tavoitteitamme.

Tämä on tärkeää, sillä usein tavoitteemme vaativat kuukausia, jopa vuosia työtä, joten päivittäiset edistysaskeleet voivat tuntua pieniltä ilman näiden pienten askeleiden suhteuttamista suureen kuvaan.

Eli tavoitteesta riippumatta päivittäiset muistiinpanot auttavat suorittamaan tehokkaan analyysin. Päivittäiset muistiinpanot voivat olla esim. 15 tai jopa vain viiden minuutin vapaa kirjattu pohdiskelu päivän päätteeksi. Voit kirjoittaa muistiinpanot ylös paperille, tai digitaalisesti ihan Microsoft Word tai Google Docs -dokumentille. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös digitaalisia muistiinpanovälineitä, joiden kattavasta kirjosta suosittelen Evernotea tai Notionia.

Jos vapaan pohdinnan kirjoittaminen tuntuu liian ympäripyöreältä ja luulet, ettei se ole tarpeeksi konkreettista sinun tapoihin, niin voit ottaa jokaiselle illalla valitun kysymyspatteriston johon vastaat.

Pääset hyvin liikenteeseen vastaamalla näihin kysymyksiin:

Missä onnistuin tänään?
Missä epäonnistuin tänään?
Mitä voin huomenna tehdä paremmin?
Minkä arvosanan annan itselleni asteikolla 1-5?

Kuten huomaat näistä kysymyksistä, niin kolme ensimmäistä ovat avoimia, ja viimeisin on numeraalinen. Avoimissa kysymyksissä on tärkeää käsitellä sekä hyvää, että huonoa. Näin säilytät innostuksesi, mutta olet myös avoin tarvittavien muutosten suhteen. Numeron kautta on helppo verrata päiviä keskenään ja arvioida pidempiä kokonaisuuksia, kuten seuraavassa kohdassa osoitamme.

Viikottainen ja kuukausittainen katsaus

Päivittäinen pohdinta on tosiaan tärkeää myös sen takia, että pystymme viikoittain ja kuukausittain objektiivisesti arvioimaan miten kehityksemme edistyy.

Päivittäisten pohdintojen tehtävä on arvioida puhtaasti kyseisen päivän tapahtumia. Viikottaisten ja kuukausittaisen katsausten tehtävä on taas arvioida edistymistä tavoitetta vasten.

Tällöin päivittäisissä pohdinnoissa kirjaamamme numeraaliset arvioinnit nousevat keskeiseksi työkaluksi analyysille.

Jos viikon ajan olemme antaneet joka päivä itsellemme arvosanaksi 5, sen tulisi tarkoittaa, että olemme hyvässä vauhdissa etenemässä tavoitettamme kohti. Jos taas keskiarvomme viikon jälkeen on 1, niin tällöin viikottaisessa katsauksessa meidän tulisi miettiä tarkasti, miten ensi viikolla saamme keskiarvon korkeaksi ja tehtävä sen mukaiset järjestelyt.

Viikottainen ja kuukausittainenkatsaus ei voi kuitenkaan olla vain edellisen viikon arviointia ja tulevan viikon suunnittelua, vaan näissä analyysissä tulee siis arvioida kehityksen edistymistä suurta tavoitetta kohti.

Jos olet joka päivä ja viikko onnistunut mielestäsi hyvin päivän tehtävissäsi, mutta et ole saavuttanut välitavoitteita, niin silloin on tärkeää pystyä muuttamaan suuntaa. Tämän tarvittavan suunnan muutoksen juurikin nämä viikottaiset ja kuukausittaiset katsaukset meille kertovat.

Käytetään esimerkkinä aikaisemmin mainittua taloudellista vapautta. Jos olet tutkinut, että ensimmäinen askel taloudelliseen vapauteen on velkojen vyöryttäminen, jota varten olet valinnut lukea Dave Ramseyn kirjan “The Total Money Makeover” ja nyt seuraat kirjan kautta luomaasi talousohjelmaa. Olet kaksi kuukautta tehnyt ohjelman mukaiset taloudelliset päätökset, mutta velkataakkasi ei olekaan pienentynyt yhtään. Tällöin sinun tulee käydä itsesi kanssa keskustelu, että oletko kuitenkin valinnut väärän talousohjelman itsellesi, vai suoritatko sitä väärin. Tämän jälkeen sinun on hyvä muuttaa tai jopa vaihtaa ohjelmaasi. Muista, että kaikkia päätöksiä ei tarvitse tehdä yksin, vaan aihetta käsitteleviltä keskustelufoorumeilta löytyy usein samojen kysymysten parissa painivilta apua sinunkin tilanteeseen. Hyviä keskustelufoorumeja löydät Facebookista hakemalla aiheesi, tai jopa lähteesi kuten kirjasi tai sen kirjoittajan nimellä.

4. Sama uudestaan

Olemme nyt opiskelleet, implementoineet ja lopulta analysoineet.

Sitten aloitamme saman uudestaan.

Analyysimme pohjalta tiedämme nyt mitä meidän tulee tehdä enemmän ja mitä vähemmän. Mitkä asiat meidän tulee ehkä kerrata, ja missä aiheissa voimme siirtyä eteenpäin.

Jos tämä kohta kuulosti itseään toistavalta, niin älä huoli, se on kaikkea muuta.

Analyysin jälkeen pääset aina oppimaan jotain syvempää ja uutta. Lisäksi olet jokaisella kierroksella hieman myös kokeneempi ja valveutuneempi oppija.

Uudet kierrokset ovatkin jatkuvan oppimisen suola. Silloin tiedämme, että olemme oppineet jotain uutta kun pääsemme tavoitteissamme eteenpäin. Tai ainakin olemme oppineet mikä ei toimi, ja pääsemme kokemusta viisaampana yrittämään uudelleen.

”En ole epäonnistunut. Olen vain löytänyt 10 000 tapaa, jotka eivät toimi. " - Thomas Edison

3. Jatkuvan oppimisen perusta

Oli tavoitteesi tai lähtötilanteesi mikä tahansa, niin henkilökohtaisen kasvun potentiaalin realisoimiseksi tulee jatkuvan oppimisen edellytysten perustan olla kunnossa. Aivan kuten taloa rakentaessa tulee perustan olla kunnossa, niin myös jatkuvan oppimisen perustan tulee olla kunnossa, jos meinaat haastaa itseäsi kasvamaan, kyseenalaistamaan aikaisemmat uskomuksesi sekä menemään uudestaan ja uudestaan epämukavuusalueelle.

Erityisesti pelkojen kohtaaminen ja äärimmäinen rehellisyys itseään ja koko elämän rakentuneita henkilökohtaisen kulttuurin vajavaisuuksia kohtaan on niin henkisesti kuin fyysisestikin niin rasittavaa hommaa, että ilman vahvaa perustaa, emme yksinkertaisesti voi saada irti kaikkia jatkuvan oppimisen tarjoamia hyötyjä.

Jatkuvan oppimisen perusta koostuu näistä kolmesta pilarista:

Henkinen

Kuka olen, mitä haluan ja miksi? Mihin uskon ja minkä arvojen mukaan elän?

Fyysinen

Terveyden pyhä kolminaisuus: ravinto, liikunta ja lepo. Syönkö, liikunko ja lepäänkö oikein ja tarpeeksi?

Psyykkinen

Miten siedän stressiä, miten kohtaan haasteita, miten puhun itselleni ja miten kannustan muita?

Arvioi, miten sinulla on nämä kolme pilaria kasassa.

Onko henkiset, fyysiset ja psyykkiset resurssisi siellä missä haluaisit niiden olevan? Jos ei, niin suosittelen vahvasti aloittamaan itsensä kehittämisen pilarista, jossa koet sinulla eniten olevan parannettavaa.

Jatkuvan oppimisen perusteisiin enemmän tutustuaksesi suosittelen myös puolueellisesti Driimin perustajan Mika Poutalan valmennusta “Voittava Perustus”.

4. Jatkuvan oppimisen suunnitelma

Olemme käsitelleet tässä oppaassa jo paljon jatkuvan oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun vaiheita tavoitteen määrittämisestä haasteiden kohtaamiseen ja jatkuvan oppimisen jatkuvuuden saavuttamiseen.

Tässä kuitenkin vielä osat mistä onnistunut jatkuvan oppimisen suunnitelma koostuu.

Tavoitteet

Kaikki alkaa siitä, että sinulla on jokin syy kehittää itseäsi.
Haluatko eroon taloudellisesta ahdingosta? Haluatko edetä urallasi? Haluatko olla parempi vanhempi tai puoliso? Haluatko perustaa oman yrityksen? Haluatko auttaa enemmän muita?
Mikä tahansa syysi onkaan, niin visualisoi se selkeästi ja kirjaa se ylös paperille tai digitaalisesti paikkaan jossa se on aina esillä tai ainakin saatavilla.
Voit kerätä myös kuvia, piirrettyjä tai oikeita auttamaan sinua hahmottamaan sen mistä unelmoit. Esimerkiksi ilmaiseen Pinterestiin voit kerätä itsellesi oman unelmataulun, johon voit yhdistää kaikkia unelmiasi kuvaavat kuvat.
Älä pelkää unelmoida isosti. Nämä ovat sinun haaveesi. Haaveile siis rohkeasti. Pystyt oikeasti ihan mihin vain.

Purku

Kun tiedät suuren villin tavoitteesi, on aika purkaa se osiin.
Mitä sinun tulee tehdä, kenet sinun tulee tuntea, missä sinun tulee olla ja mitä sinun täytyy osata jotta saavutat unelmasi.
Kirjaa nämäkin vaiheet ylös ja anna niille suuntaa antavat aikamääreet. Älä pelkää vaikka tuntuu, että tavoitteeseen pääsy vie kolme, viisi tai jopa 10 vuotta. Jatkuvan oppimisen polku tulee olemaan jo itsessään mahtava seikkailu, ja aika tulee menemään nopeammin kuin uskommekaan.
Jakamalla tavoitteen pieniin osiin luomme samalla välitavoitteita jotka pitävät kehityksen mielenkiintoisena ja tarjoavat palkitsevia välietappeja.

Tehtävät

Sitten on itse oppimisen kohteiden valinnan aika.
Mikä on ensimmäinen välitavoitteesi? Pura se edelleen osiin. Mitkä ovat konkreettiset tehtävät sen saavuttamiseksi? Ehkä kirja joka sinun tulee lukea, kurssi joka sinun tulee käydä tai tapahtuma jossa verkostoitua?

Kalenteri

Merkitse määritetyt tehtävät kalenteriisi.
Ole realistinen, eli älä yritä varata kalenterista liikaa aika tai budjetistasi liikaa rahaa tehtävien suorittamiselle. Mikään ei tapa innostusta kuin heti alussa suunnitelmasta jälkeen jääminen.
Pyhitä aika kalenterista ja rahat budjetista. Keskustele myös lähimmäisten kanssa miksi nämä tehtävät ja niiden suorittaminen ovat sinulle pyhiä.

5. Itsensä kehittämisen muistilista

Mitä voin tehdä?

Aloita tavoitteesi kirkastamisesta. Kirjoita tavoitteesi ylös ja tue sitä tarvittaessa unelmiasi kuvaavilla kuvilla.
Muista että tavoitteesi pitää olla iso, villi ja hullu. Älä pelkää tehdä mahdottomalta tuntuvaa haavetta.
Jos tarvitset apua tämän kanssa, niin suosittelemme maailmankuulun kirjailijan ja puhujan Simon Sinekin kirjaa “Start with Why”
Tavoitteen ollessa kirkas, pura se osiin ja määrittele mitä sinun tulee tehdä juuri nyt. Merkitse tehtävät kalenteriin ja tee niistä pyhiä.

Mitä voin opiskella?

Kirjat ovat varmasti perinteisin ja yleisin henkilökohtaisen kasvun muoto kokeilemisen jälkeen.
Amazonilta löydät ehkäpä maailman suurimman valikoiman kirjoja itsensä kehittämisen aiheista joita et edes tiennyt olevan olemassa.
Suomenkielisiä kirjoja löydät laajan valikoiman Adlibriksestä.
Äänikirjat ovat loistava kirjallisuuden muoto jatkaa opiskelua vaikka olisit liikkeessä tai vaikka juoksumatolla. Monet myös oppivat paremmin kuuntelemalla, jolloin äänikirjat nousevat loistavaksi opiskelun muodoksi.
Englanninkielisiä äänikirjoja pääset kokeilemaan ilmaiseksi Audiblestä ja suomenkielisiä äänikirjoja puolestaan voit kokeilla ilmaiseksi esim. BookBeatissa.
YouTubesta löydät puolestaan tunneittain kasvavan valikoiman itsensä kehittämisen videoita kaikilla kielillä kaikista aiheista. Jos et tiedä mistä YouTubessa aloittaa, niin inspiraatiota ja uutta tietoa löydät varmasti Ted -kanavalta.

Keneltä voin kysellä?

Personal trainer, coach tai mentori voi olla loistava tapa vauhdittaa henkilökohtaista kasvuasi.
Tässä ideana on, että apunasi on henkilö, joka tuntee tavoitteesi aiheen, ja on jo tehnyt omalla polullaan epäonnistumiset ja lopulta onnistumiset, joiden kautta hän voi valmentaa sinua onnistumaan nopeammin ja helpommin.
Coachit yleensä auttavat kokonaisvaltaisissa elämän remonteissa, personal trainerit terveyteen ja erityisesti liikuntaan ja ravintoon liittyvissä asioissa ja mentoreilla on usein ammatillinen kulma.
Hyvästä oppaasta yleensä maksetaan, mutta Googlesta löytyy myös mielenkiintoisia ilmaisia ohjelmia.
Personal traineriä voit hakea kaupungistasi Valmentajahaulla ja Suomen Mentorit on johtava mentoripalvelu.

Miten voin kehittyä?

Omaksu - Kyseenalaista, pohdi ja jäsentele muotoon jonka varmasti ymmärrät.
Käsittele - Mitä teet tällä tiedolla? Mihin sitä voi käyttää? Kannattaako tämä tieto säilyttää?
Reflektoi - Milloin tulet käyttämään tätä tietoa? Mitä tiedon käyttäminen vaatii?
Toimi - Käytä tietoa ja analysoi saitko hakemasi hyödyt.
Jaa - Jaa tietoa myös muille.

“Taloudelliset tulot harvoin ylittävät henkilökohtaisen kehityksen.” - Jim Rohn

Kiitos, että olet ollut mukana tutustamassa jatkuvan oppimisen huimaan maailmaan tämän oppaan parissa.

Jos saan pyytää, niin jaa tämä opas jollekin joka voisi siitä hyötyä.

Itsemme kehityksen suurin voima on nimittäin siinä, että sen kautta pääsemme auttamaan enemmän muita.

Jos olet kiinnostunut kehittämään itseäsi verkkovalmennusten avulla, niin suosittelen tutustumaan Driimin valmennuksiin, joissa Suomen huiput jakavat omat oppinsa, tarinansa ja matkansa eri hyvinvoinnin aiheiden parissa.

Driimin löydät myös YouTubesta, Facebookista ja Instagrammista.

Huimia kasvun hetkiä toivottaen,

Joonas Kylliäinen

Joonas on yksi Driimin perustajista, aviomies, isä, yrittäjä ja ikuisesti utelias itsensä kehittäjä joka toivoo, että voi omilla teoillaan tehdä maailmasta paikan, jossa kaikilla on parempi elää yhdessä.